tiistai 13. joulukuuta 2016

#45 Joulu on jo ovella!

Juuh niin se vaan vuos on mennyt nopeasti. Tuntuu kun vasta sitä olisi joulua vietetty. Noh mutta nyt on sen aika kun annetaan lahjoja ja syödään hyvin ja mitä parasta kun viettää joululoma. Aah ihanaa olla kotona elukoiden kanssa. Judi ja Minni ovat ruvenneet sietämään toisiaan ensi kahnauksen jälkee. On ihanaa että Judikin voisi saada Minnistä seuraa ja toisin päin. Tänään otettiin Milan, Minnin ja Judin kanssa joulu kuvia. Korteiksi ne eivät ehkä tänä vuonna kerkeä, mutta ainakin on hyviä kuvia valmiina. Tässä vielä kuvat jota otimme.











lauantai 10. joulukuuta 2016

#44 Uusi asukas?

Heissan! Kuten jo otsikon vihjeistä jo ehkä voi arvatakkin niin joo meille muutti tänään uusi asukas. Hän on n.1v hermeliinin ja leijonaharjaksen risteytys, Minni. Minni on todella ihastuttava ja utelias tyttö ja ehkä maailman super söpöin pupu!! Minnistä kertoilen lisää seuraavissa postauksissa vähän paremmin.

Minni♥

lauantai 19. marraskuuta 2016

#43 Aksailua

Heips! Keskiviikkona käytiin aksa reeneissä puolenvuoden tauon jälkeen. Milan kanssa ollaan tuona aikana siis reenattu vaan lähtöjä sekä estefokusta. Jännitti todella paljon mennä reeneihin. Mutta turhaan sitä ressattiin. Nimittäin en ole ikinä ollut niiiin ylpeä meistä kuin tuolloin. Reenit menivät ihan nappiin ja jopa aksaope kehui meitä, Oli kuulemma muutosta viime kerrasta.
Me tehtiin radan 7 ekaa estettä. Ongelmana oli takaa kiertäminen 6.essä esteessä. Olen sitä Milan kanssa reenannut, mutta vika oli ohjaajan. Olin aina estettä kohti vaikka pitäisi kertoa koiralle selkeästi että takaa eikä edestä. Tähän sitten harjoittelimme ojausta ilman käsiä jolloin oli pakko näyttää koiralle varpailla ja rintamasuunnalla mitä mä haluan sen tekevän. Se oli jotenkin todella opettavaa, koska siinä tajuaa sen että ei niilä käsillä ole merkitystä vaan sillä käskyllä ja varpaiden sekä rintamasuunnan asennolla.

Toinen iloinen asia on, että Judi ei enään aivastele ja limottele nenästä. Judista on tullut paljon sosiaallisempi ja se tykkää että sitä huomioidaan.

Minulla on niin iso pentu kuume!!! Ollaan suunniteltu että kun muutetaan koulun jälkeen omillemme poikakaverini kanssa hankimme pk collien. Poikakaverini haluaa isomman koiran ja minä myös. Ja koska poikakaverini perheellä on ollut kyseinen rotu. Itse olen vaan tutkinut collien pentuja ja alkanut säästämään rahaa. Mutta asia ei ole vielä todellakaan ajankohtanen.
 

tiistai 1. marraskuuta 2016

#42 Kuulumisia!

Heips! Eipäs ole taas hetkeen tullu kirjotellut tänne mitään. Ja kyllä taas on luvassa kuulumis postaus. Tosin tälläkertaa vähän erillaisella tavalla, nimittäin Milan näkökannasta. Saman tapaisia postauksia on todella monessa eläinaiheisessa blogissa, mutta mikäpä sen hauskempaa, kun leikkiä että tuo oma karvaturri osaisi ihan oikeasti suomea! Mutta nyt päästän "Milan" kirjoittamaan.

Hau! Terve vaan kaikille koira kavereille sinne ruudun toiselle puolelle ja ai niin niille palvelijoille myös. Mamma antoi vihdoin tuon koneensa minulle, jotta pääsen tihrustelemaan tänne jotain. Tänään mamma sanoi että lähdetään käymään lenkillä, sitten kun hän saapuu tuolta ihmeellisestä rakennuksesta, jossa tuoksuu aivan taivaallisen hyvälle. Siellä asustelee sellaisia pelottavia isoja mustia mörköjä ja Judi. Olen kuullut, että rakennuksesta tulee sellaista valkoista nestettä... mitäköhän se sellainenkin on! XD Tänään siis käytiin heittämässä lenkki mamman kanssa. Menimme ensiksi ylös mäkeä ja alas ja sitten löysin polun jonne mamma ei ensiksi meinannut mennä. Minä olin rohkea ja menin ekana mamma sitten seursi minua.

Mamman mielestä olisi pitänyt kulkea näköetäisyydellä, mutta pyh se on paljon paljon kivempaa juosta niin kovaa kun pääsee ilman, että joku hidastaa. Mamma huomasi että tämä polku oli riista polku. Siellä oli minun mielestä vain paljon hajuja. Matkana tämä ei ollut pitkä, ihan tavallinen päivä lenkki. Onneksi sain juosta paljon irti ja nyt on jo vähän väsy.
Muutenkin kuuluu hyvää. ollaan mamman kanssa lenkkeilty ja harjoiteltu irti olemista häiriöiden kanssa. Maanantaina oltiin päivällä mamman kanssa lenkillä normaaliin tapaan. Perässämme vähän matkan päässä tuli palvelijan kanssa kaksi aika isoa koiraa. Koirat vetivät ja halusivat tutkia minua. En ollut yhtä kiinnosunut asiaan jatkoimme matkaa. Sitten ne saivat meidät kiinni, jolloin mamma pysähtyi ja antoi tietä. Toisten koirien palvelia ei ymmärtänyt asiaa vaan antoi koirien tulla meidän luokse. Koirat kiersivät mamman ja minut ja toinen koirista otti minua lonkan kohalta kiinni ja siitä se lähti. Koirat käivät kimppuum mamma yritti tehdä kaikkensa, että ne koirat lähtisiät pois. Lopuksi koirat lopettivat, minuun ei onneksi sattunut ja onneksi omistan pitkän karvan, joka suojasi hampaiden osumisen ihoon asi. Olin järkyttynyt ja en uskaltanut liikkua mamma sanoi koirien palvelijalle että "älä enään ikinä annan noitten haistella ketään". Koirat eivät kuulemma olleet edes hänen koiriaan, vaan naapurin. Minulla oli muutenkin jo traumat isoista koirista olin juuri pääsemässä siitä yli, kun tämä tapahtui. Mamma vei minut melkein heti kotiin palattua mamman serkkujen luo jossa on kultainennoutaja. Siellä alussa jännitin, mutta loppua kohden aloin jo olla ihan rauhassa ja jopa nukuin hetken lattialla ihan rauhassa. Toivotaan että koulussa ei isot koirat pelottele minua. Täytyy vaan tottutella niihin. Mutta nyt minä rupean jatkamaan uniani, kiitos että luitte.

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

#41 Tulokset tiistain ell. käynnistä

Niinkun otsikko kertoo viime viikon lonkka ja kyyner kuvat tulivat. Tosin siis jo perjantaina, mutta en sillon kerennyt kirjoittaa.  Tuloksena olivat lonkat B/B, kyynär 0/0. Tulos miellytti sekä minua, että kasvattajaa. Haaveena olisi siis Milalle pennut, kun sopiva uros tulisi kohdalle ja pääsisin muuttamaan omaan kämppään. Pennut tulisivat kasvattajan nimiin. Mutta tästä asiasta sitten kun se on ajankohtaista. Mila on voinnut hyvin. Viime viikon nukutuksesta heräily oli aikas hupaisaa katseltavaa. Mikä yritti kovasti päästä syliini, mutta jaksoi aina kävellä metrin kunnes luhistui maahan. Mutta tässä oli nopea terveys päivitys laitan tähän vielä kuvat lonkista, jos jotakuta kiinnostaa.



keskiviikko 12. lokakuuta 2016

#40 Reissailua ja yllättäviä käänteitä

Heips! Mikä sen parempaa alottaa postaus kun hyvillä kuulumisilla. Maanantaina kasvattaja soitti ja sanoi tiistaina vapautuvan ryhmä tarkista yksi lonkka/kyyner aika. Se oli hyvä uutinen sillä yleensä kyseinen tarkastus maksaa sen 200€. Ryhmä tarkissa vain sen 120€. Asia oli helppo kamat tiistai aamuna kasaan ja bussiasemalle. Tai no niin sen ainakin piti mennä... En ollut katsonut onko bussi onnibussi vai tavallinen. Koiran kanssahan ei siis onnibussiin tietenkään päässyt. No ei muutakun soittamaan kaikki ystävät ja sukulaiset läpi. Olin jo menenttänyt toivon koko homman suhteen, kun hoksasin tämän vanhanajan konstin, eli liftauksen. Odottelin Viitasaaren keskustan tien risteyksessä ja liftasin. Odotin n.45min ja sitten tärppäs. Eläkkeellä oleva herrasmies pysähtyi tumman vihreellä toyotalla eteeni kysyen mihin matka. Sanoin meneväni jyväskylään. Mies siihen vastaten "menen laukaaseen, mutta voin sinut palokan abc.lle heittää". Siinä sitten nousin kyytiin Mila kainalossa. Matka taittui rattoisasti miehen kanssa keskustellen. Abc.llä kiitin miestä kyydistä ja aloin suunnitellaa seuraavaa kulkuvälinettä.

Mila nukutuksen jälkeen siskoni luona jyväskylässä. ♥
Menin ensimmäisenä kodin terraan, ostamaan Milalle pantaa. Olin maanantaina jättänyt äitini autoon Milan pannan ja fleksin. Sieltä tarttui mukaan pannan lisäksi ruoka näyte pussi. Sitten suuntana kohti paikallisliikenteen bussi pysäkki. Palokasta matka jatkui keskustaan. Siellä etsin hetken aikaa bussia, jolla pääsisin keljonkankaalle. Näin siinä kaksi kaveriani, joilta kysyin mistä lähtee keljonkankaalle bussi. Onneksi toinen ystävitäni asuu siellä päin ja osasi todella hyvin kertoa millon ja mistä lähtee seuraava. Siinä odottelimme noin 10min kun bussi klo.14.47 saapui pysäkille. Siitä matkamme jatkui kohti keljonkangasta. Siellä jäimme noin 4 pysäkkiä ennen pois kyydistä, tarkoituksena heittää pieni kävely lenkki ennen kuvauksi ja nukutusta. Sitten eläinlääkärin pihaan päästyämme kasvattaja oli juuri antamassa pentua uuteen kotiin. Siinä hetken juteltuamme menimme sisälle ilmoittautumaan.

Painon punninta oli ekana tiedossa. Mila painoi 5.7kg. Sen jälkeen hoitajat tarkistivat tietoni. Seuraavaksi ell. kutsui meidät toimenpide huoneeseen, jossa antoi Milalle nukutus piikin. Sitten kannoin Milan eläinlääkärin perässä röntgenhuoneeseen rauhoittumaan. Siinä hetken pitelin Milaa sylissä. Kun Milaa rupesi väsyttämään laskin sen lattialle jossa se rupesi nukkumaan. Eläinlääkäri kävi katsomassa ja kokeilemassa onko Mila jo rauhoittunut tarpeeksi. Sitten aloitettin kuvaukset, nostimme Milan pöydälle, jossa ell laittoi kuvaus levyn Milan alle. Hetkessä koira pomppasi pystyyn ja yrittii kiivetä minun syliin. Mietimme jo tarvitseeko sille antaa lisää rauhoittvia. Onneksi ei tarvinnut antaa ja kuvaukset menivät hyvin. Ell. sanoi että toinen lonkka näyttäisi olevan huonompi kuin toinen, mutta sitä on turha spekuloida vielä ennenkun kennenliitosta tulee vahvistus. 

Sitten kannoin Milan hoitajien opastuksella huoneeseen, jossa Mila sai herätys piikin. Siellä vilttiin käärittynä se makoili ja alkoi reakoimaan ääniin. Pikku hiljaa se yritti nousta ylös. Milan herättyä kannoin sen autoon. Ja lähdimme jatkaan makaa. Kasvattajan oli tarkoitus heittää minut siskoni luokse. Kasvattaja kävi ensiksi vain kaupassa, jonka jälkeen menimme siskoni luokse. Siellä laitoin Milan viltin väliin nukkumaan. Laitoimme lämpöisen vesi pullon piton väliin niin että se lämmitti koiraa. Lähdin siitä käymään poikakaverini kanssa syömässä. Sieltä reissulta tultuamme illalla Mila oli jo vastassa ovella. Se oli edelleen tokkurassa ja väsynyt, mutta jaksoi vähäsen jo kävellä. Ilalla noin klo21 annoin Milalle banaania. Sormella kaivoin banaanista sellaista mössöä, jota Mila sormen päästä nuoli pois. Sitten laitoin Milalle Siskon vanhan paidan jota vähän solmittiin, että Mila pysyisi lämöisenä pihalla. Käytiin pienellä lenkillä, jossa Mila pissasi todella pitkän pissin. Sisälle päästyämme koira oli todella piteä. Annoin sille muutamia nappuloita kädestä, joita se ahmi onnesta soikeana. 

Tänään tulimme Milan kanssa sovitusti auto kyydillä takaisin Viitasaarelle. Nyt vain odotellaan, että mitä se kennelliitto niistä kuvista päättää. Pidetään peukkuja että hyvät tulisi, koska Milalle ollaan suunnitelemassa pentuja. Kasvattajan kanssa tässä ollaan puhuttu ja suunniteltu, että jos nyt lonkat olisivat vaikka sen A/C niinkun ell arvioi, olisi silloin luvassa pikku pentuja. Olen myös suunnitellut ottavani pentueesta yhden nartun, jos siis tämä tulee joskus lähi tulevaisuudessa tapahtumaan. Mutta nyt keskityn vaan top jakson loppuun käymiseen ja päivä uniin♥  Kiitos että jaksoit lukea♥

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

#39 Syksy tul ja män

Moikka! Nyt tulee taas vaihteeksi vain tällänen kuulumis postaus. Olen tässä kahtena päivänä käynnyt ottamassa kuvia, tosin kylläkin vaan puhelimella kun ei järkkäriä ole nyt mukana. Syksy sieltä tulla tupsahteli vauhdilla. Itse tykkään loppu syksystä kun on viileetä, mutta ei ole vielä lumi tullut maahan. Se huurteinen maa on niin kaunista. Harmittaa vaan kun ei olut sitä järkkäriä mukana niin ei voinnut ottaa kunnon luonto kuvia.

Käytin Judia eilen pihalla pomppimassa. Se tykkäsi päästä ulos vaikkakin valjaat ei ollut narua kummosemmat. Onneksi Judi ei vedä kauheesti valjaissa niin voi tehdä tälläsiä virityksiä. Tilasin judille zooplussasta uuden sisä häkin. Outback Compact Grey -kaninkoppi aitauksella Olen katsellut zooplusasta jo aikasemmin häkkejä, mutta en ole löytänyt alle satasella mitään kivaa sisä häkkiä. En tykkää metallisista tehdas häkeistä. Vaikka ei tuokaan ole mikään iso, mutta jos ajattelee pituus 104cm ja kahdessa kerroksessa tekeehän se jo n.200cm pohja tilaa. Ja pääseehän Judi aina jaloittelemaan, joka päivä huoneeseen. Niinkun aina meillä olleet sisäkanit. Toppi tilalla Judi tulee myös sisälle kunhan se häkki tulee postissa. Tällähetkellä se asustaa navetassa vanhassa kanin häkissä. Joka on noin 200x150cm.


Olen näihin tietoihin muutamassa omaan asuntoon tammikuussa. Eli siksi myös tämän Judille tilaamani häkki on tarpeen. Suunnittelin että ostan vielä komposti verkkoa ja teen sellaisen aitauksen häkistä ulos. Silloin saan tarpeeksi liikkumis tilaa. Eli nyt vaan häkkiä odotellessa. 




lauantai 1. lokakuuta 2016

#38 Iso tyttö? Ja muuta pölinää!

Heipsan! tässä nyt kun sain tälläsen kirjoitus putken päälle niin taidampas vähän tännekin kirjoitella. Milalla siis alkoi 13pv juoksut. Eli jos nyt näin ajattelee niin se juoksee normaalisti kaksi kertaa vuodessa.

Meidän arkeen kuuluu oikestaan vaan lenkkeilyä ja metsässä juoksemista. Ei olla sen ihmeemmin mitään tehty. Muuttamana päivänä on tullut harjoteltua tokoa, koska ei oikein aksaa vihti reenata kun ei ole kunnon esteitä. Tokossa ei nyt sinäänsä mitään uutta, hiotaan vaan seuraamista ja perustasennosta maahan menoa ja siinä paikallaan pysymistä. Se rupee jo onnistumaan, mutta koira ennakoi aivan liikaa, silloin kun pitäisi odottaa niin jossei sitä käsyä anna heti niin Mila tekee jo kymmenen asiaa. Sitä pitää vielä vähäsen hioa eteenpäin.




Ollaan siis muuten vaan käyty kävelemässä metsissä ja tutustuttu ympäristöön. Pisimmät lenkin on ollut 5-6km. Vaikka se sinäänsä kuulostaa lyhyeeltä, mutta täällä mäkien ja kumpumen keskellä se ei ole mikään helppo matka. Sen lisäksi että lenkeillään me nukutaan päiväunia.


Tällä hekellä meidän elämä on vaan rentoa yhdessä oloa. Sitten kun pääsee takas kouluun alkaa arki. 
Kiitos että luit postauksen ♥

maanantai 5. syyskuuta 2016

#37 Työssäharjottelussa

Anteeksi tämä pitkä tauko. Olen topissa ja joudun tekemään niin paljon koneella kirjotuksia, että en tänne kerkeä kirjoittelemaan. sen takia tämä blogi on ainakin tämän 9-viikon top jakson ajan hiljais elolla. Kirjoittelen jos siltä tuntuu. Mila voi hyvin ja tykkää olla täällä maalla, sekä Judi tykkää asustella navetassa. Tässä linkki jos haluat mennä lukemaan topista kertovaa blogiani! :)
Muutama kuva heposista sekä lemmuista :)