Kanin ruokinta ja hoito

Tälle sivulle olen koonnut perustietoa kanin ruokinnasta, hoidosta ja hieman lajityyppillisestä käyttäytymisestä. Tulen päivittämään aina uusimmat tiedot mahdollisiman pian.

Ruokinta:

Heinä:

• Kanin ruokinnan kulmakivi on kuiva laadukas heinä, ruokavaliosta 80%
• Kanin tulisi syödä itsensä kokoinen kasa heinää päivässä ja noin oman painon verran viikossa.
• Oikeanlainen heinä kuluttaa kanin jatkuvasti kasvavia hampaita ja pitää suoliston kunnossa, sekä tarjoaa virikettä.
• Kaneille voi myös tarjota olkea virikkeeksi ja kaivuumateriaaliksi. Kuitenkaan heinää sillä ei saa korvata, olki on todella ravintoköyhää, koska se on viljan sivutuotetta.
• Kanin suolistossa on oltava jatkuvasta massaa, (Heinää yms.) jottei suolisto lakkaisi toimimasta. Suoliston lopetettua liikehdinnän kanille syntyy suolilama, joka on hoitamattomana hengenvaarallinen.

Homeinen heinä

Laadukas, kortinen, vihertävä kuivaheinä

Olki 

Ruoka pelletti:

• Normaali painoiselle, terveelle ja täysikasvuiselle kanille hyvän pelletin tulisi sisältää kuitua n. 15-30%, valkuaista (proteiini) n. 12,5-20% ja rasvaa 2-4,5%.
• Ravinnontarve on yksilöllistä ja pellettiä hankkiessa tulee ottaa huomioon mm. kanin ikä, liikunnan määrä, mahdolliset sairaudet ja se onko kani kastroitu/steriloitu.
• Kasvava ja ikääntyvä kani tarvitsee enemmän rasvaa ja valkuaista, kun taas kastroitu tai steriloitu kani tarvitsee yleensä huomattavasti vähärasvaisempaa ruokaa. Leikattu kani myös lihoo paljon herkemmin, koska leikkaus hidastaa kanin aineenvaihduntaa. Täysikasvuisen, normaalipainoisen, terveen kanin tulisi syödä pellettiä n.20-25g/vrk painokiloa kohden.
• Pelletin syönnissä tulee huomioida kanin painon lisäksi, kanin muut tarpeet. Eli onko kani kasvava, iäkäs, aikuinen, treenaava/kisaava, tuotanto tai ulkokani.
• Oikea pelletti määrän pystyy myös arvioimaan kanin ulosteen laadusta ja kanin lihavuus kunnosta. Kuitenkin ensikertalaisen ei kannata siihen tuudittautua vaan mennä yllä mainitun perus ohjeen mukaan.
• Jos kani lihoo tai laihtuu tulee siihen suhteuttaa pelletin annostelu määrä.
• Aikuinen kani ei välttämättä tarvitse ollenkaan pellettiä ruokavaliossa, jos kuivaheinä on tarpeeksi laadukasta, myös yrteillä voi korvata pelletin osittain tai kokonaan.
• Kanille voi myös tarjota tuoreruokaa. Kesällä pihan antimet ovat hyvä vaihtelu kanin ruokavalioon. Talvella kaupasta voi ostaa kanille yrttejä, sekä muita vihreitä. Esim.

          -Basilika, tilli, Fenkoli, friseesalaatti, herneenversot, minttu, oregano,
          -Porkkanan naatit, lehti persilija, lehti kaali (punainen, musta ja vihreä).

• Porkkanaa, omenaa ja leipää tulisi välttää kanin ruokavaliossa, ne sisältävät paljon sokeria ja hiilihydraatteja. Silloin tällöin herkkuina tarjottuna on ok.

Kani on kobrofagi:

• Kanin ruuansulatus perustuu suolistossa eläviin bakteereihin. Kani on kasvissyöjä ja se käyttää kasvikuidun kahteen kertaa. Se tarkoittaa, että kani syö omaa ulostettaan, eli se on koprofagi.
• Ensimmäisellä kierroksella ohutsuolessa olevat entsyymit sulattavat massaa. Ohutsuolen pinnalla olevan suolinukan pinnassa on soluja, jotka imevät ravintoaineet verenkiertoon. Paksu- ja umpisuoli. Paksusuolen pieneliöstö pilkkoo massaa sulavaan muotoon.
• Umpisuolessa tapahtuu kaikki tärkeä, siellä on todella vilkas pieneliöstö sekä bakteeritoiminta.
• Bakteeritoiminnan ansiosta kani tuottaa itselleen B-vitamiinia, jonka se saa umpisuolipapanoista "yö papana". Papanat ovat normaaleja papanoita löysempiä ja rypälemäisiä.
• Kun kani syö ulosteen, se ruokkii suolisto bakteereja, sekä antaa kanille B-vitamiinia.
• Joskus myös syntyy umpisuolipapanan liikatuotantoa, josta ei kannata olla huolissaa. Kani vain jättää syömättä ylimääräiset papanat ja niitä saattaa löytyä häkistä.

Hoito:

• Kanin päivittäiseen hoitoon kuuluu veden vaihto, heinän lisääminen, tarvittavat ruokinnat ja kanin yleisolemuksen tarkistus. Joka päivä olisi myös hyvä siivota vessalaatikosta pissanurkat pois, tämä vähentää kanista tulevaa hajuhaittaa. 
• Viikoittain tulisi siivota kanin häkki perusteellisesti, Sekä mahdollisesti pestä vesipullo/vesi- ja ruokakuppi.
• Kynsien leikkaaminen on kani kohtaista, toisilla kasvaa nopeammin kuin toisilla. Kuitenki yleinen suositus on parin viikon välein.
• Kani ei ole häkkieläin, kanilla voi käyttää tukikohtana esim. tehdashäkkiä, mutta myös hyvä vaihtoehto on tehdä kanille sisälle aitaus esim. kompostikehikosta.
• Kani voi myös asua ympärivuoden ulkona, kunhan kani on viety ulos kesällä, näin se kasvattaa syksyllä paksun ja tiheän talvikaran ja pärjää ulkona.
• Ulkona asumisessa pitää huolehtia, että kani pääsee vedolta suojaan ja että se ei päääse kaivamaan itseään karkuun. Aitaus pitää myös tehdä petoturvalliseksi. 
• On myös vaihtoehto tehdä koko asunnosta/huoneesta kani turvallinen.
• Kanin häkistä tulisi löytyä vessalaatikko, juomapullo/astia, heinäteline sekä piilopaikkoja. (eläinsuojelu laki vaatii kanille pesämökin) Virikkeeksi voi laittaa puisia puruleluja, oksia sekä erilaisia tasoja.
• Vessalaatikossa on hyvä käyttää imevää materiaalia, näin ulosteitten haju ei tule huoneistoon. Hyväksi havaitut materiaalit ovat puu ja olkipelletti.
• Häkin tai aitauksen pohjana olisi hyvä käyttää esim. mattoa, kuitenkin siihen soveltuu mikä vain joka ei ole kanin tassujen alla liukas.

Lajityypillinen käyttäytyminen:

• Luonnossa kanit elävät usean kymmenen yksilön ryhminä. Tätä kutsutaan yhdyskunnaksi. Samaan ryhmään kuuluu sekä naaraita että uroksia. Urosten välinen sopu perustuu siihen, että niillä on tilaa tarvittaessa väistää toisiaan.

• Yhdyskunnassa kaneilla on yksi tai useampi yhteinen tila, mutta jokaisella on omat reviirinsä.
• Kanien sosiaaliseen käyttäytymiseen sisältyy myös kumppanien nuolemista, etenkin otsasta. Siksi kesykanikin pitää silittämisestä, etenkin otsan silittämisestä sormella, jos se luottaa omistajaansa. Otsan silittäminen on myös hyvä keino saada hiukan jännittynyt kani rauhoittumaan. 
• Kanit eivät juuri ääntele, mutta niillä on muita keinoja viestiä keskenään. Takajalan äänekäs napautus maahan on varoitus lähestyvästä pedosta. Myös kotona tämä ”rummutus” kertoo, että kani kokee jonkin asian hälyttävänä.
• Jos kani kiljaisee tai rääkäisee todella kovaa, se on säikähtänyt hyvin pahasti. Äänetönkin kani voi silti olla kovan pelon vallassa.

• Kani ei ole sylieläin, se tykkää hengaila ihmisen vieressä ja kiivetä itse lattialla istuvan ihmisen syliin. On kuitenkin poikkeuksia jotka tykkää sylittelystä. Ensisijaisesti kuitenkin kani ei siitä nauti, kuitenkin kynsien leikkuussa ja muissa toimenpiteissä on kania pakko ottaa syliin. Näihin kanit yleensä tottuvat, kun sitä tehään rutiinin omaisesti ja määrätietoisin ottein. 
• Miksi kani ei ole sylieläin? Tätä kysytään usein, vastaus siihen on että saaliseläimenä kani ei luontaisesti tykkää kiinni pitämisestä. Se yhdistää kiinnipidon saaliseläimen tappo yritykseen. 

• Korvat kertovat myös paljon. Uteliaan kanin korvat ovat V:n muotoisesti koholla, hämmentynyt olo taas saa korvat asettumaan eri korkeuksille. Jos kani on liikkumatta paikallaan ja korvat aivan tiukasti selkää pitkin painettuina, se kokee voimakasta pelkoa.

Kanien ilmeitä ja eleitä:

KESKEN!

Jännittynyt / varautunut (kuuntelee)

Hämmentynyt / hieman jännittynyt

Rento

Kipuilme

Kanin sukupuolen tunnistus:

Vas. Naaras/Oik. Uros 

-Uroksilla kivekset näkyy selkeästi jo 9-12vk ikäisenä.

-Sukupuolen tunnistuksessa tärkeintä on painaa sukuelinten aukkoa niin että sieltä selkeästi erottuu töttörö tai pisara muotoinen värkki. 

-Helpoin aika tunnistaa sukupuolet on 6vk-8vk iässä. Tässä ikä vaiheessa kokematonkin omistaja tunnistaa helposti sukupuolet. 

-Jos tunnistus tuotta hankaluuksia kannattaa kääntyä netissä olevien kani ryhmien tai kasvattajien puoleen, harva eläinlääkäri tunnistaa oiken sukupuolen.






Harjaksen periytyminen kaneille:

MM= harjaksellinen kani
mm= harjatonkani
Mm= putoava harjas (eli takatukka/rokkitukka)

MM + MM =

Kaikki jälkeläiset MM harjaksellisia

MM + mm =

Kaikki jälkeläiset Mm harjaksellisia

MM + Mm =

50% MM harjas, 50% Mm harjas

Mm + Mm =

50% Mm harjas, 25% MM harjas, 25% ei harjasta

Mm + mm =

50% Mm harjas, 50% ei harjasta