Wuf! Arki alkaa jo pikku hiljaa olla tuttua. Olen ollut alusta lähtien reipas, mutta tänään se näkyi todella selvästi, sillä meillä ukkostaa enkä edes pelkää tai välitä. Maanantaina kun Sanna lähti osotin mieltäni ja tulin Sannan huoneeseen sängyn alle nukkumaan olin siellä pari tuntia. Sitten päätin että en voi itkeä koko ajan ja lähdin alas, kun pääsin leikkimään unohdin kokonaan ikävän. Perjantaina lähdimme iskän kanssa hakemaan Sannaa jyväskylästä. Olin ekaksi hieman hämillään ja ulisin ja raavi häkkiä, kun olimme hetken matkaa mennyt aloin tottua ja nukahdin. Kun pääsimme jyväskyllään ja näin Sannan olin todella iloinen. Sanna otti mut syliinsä ja nukuin siinä koko koti matkan ajan. Olen nyt ollut kokoajan Sanna kaa ja se on opettanut mulle istumista, osaan sen jo melkein.
Tällä viikolla ei ole kyllä aurinko paljoo paistellut. Oli kiva kun viime viikonloppuna oli niin hyvät kelit, nyt kun vaan sataa. Kävin tänään ensimmäistä kertaa vähän pitemmällä kuin omassa koti pihassa. Mentiin ''ison" tien yli ja käytiin käppilemässä siinä kevyenliikenteenväylällä. Oli tosi outoa kulkea asfaltilla. Tässä oli tälläinen kuulumis postaus, ensiviikkoon.
♥MILA♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti