keskiviikko 12. lokakuuta 2016

#40 Reissailua ja yllättäviä käänteitä

Heips! Mikä sen parempaa alottaa postaus kun hyvillä kuulumisilla. Maanantaina kasvattaja soitti ja sanoi tiistaina vapautuvan ryhmä tarkista yksi lonkka/kyyner aika. Se oli hyvä uutinen sillä yleensä kyseinen tarkastus maksaa sen 200€. Ryhmä tarkissa vain sen 120€. Asia oli helppo kamat tiistai aamuna kasaan ja bussiasemalle. Tai no niin sen ainakin piti mennä... En ollut katsonut onko bussi onnibussi vai tavallinen. Koiran kanssahan ei siis onnibussiin tietenkään päässyt. No ei muutakun soittamaan kaikki ystävät ja sukulaiset läpi. Olin jo menenttänyt toivon koko homman suhteen, kun hoksasin tämän vanhanajan konstin, eli liftauksen. Odottelin Viitasaaren keskustan tien risteyksessä ja liftasin. Odotin n.45min ja sitten tärppäs. Eläkkeellä oleva herrasmies pysähtyi tumman vihreellä toyotalla eteeni kysyen mihin matka. Sanoin meneväni jyväskylään. Mies siihen vastaten "menen laukaaseen, mutta voin sinut palokan abc.lle heittää". Siinä sitten nousin kyytiin Mila kainalossa. Matka taittui rattoisasti miehen kanssa keskustellen. Abc.llä kiitin miestä kyydistä ja aloin suunnitellaa seuraavaa kulkuvälinettä.

Mila nukutuksen jälkeen siskoni luona jyväskylässä. ♥
Menin ensimmäisenä kodin terraan, ostamaan Milalle pantaa. Olin maanantaina jättänyt äitini autoon Milan pannan ja fleksin. Sieltä tarttui mukaan pannan lisäksi ruoka näyte pussi. Sitten suuntana kohti paikallisliikenteen bussi pysäkki. Palokasta matka jatkui keskustaan. Siellä etsin hetken aikaa bussia, jolla pääsisin keljonkankaalle. Näin siinä kaksi kaveriani, joilta kysyin mistä lähtee keljonkankaalle bussi. Onneksi toinen ystävitäni asuu siellä päin ja osasi todella hyvin kertoa millon ja mistä lähtee seuraava. Siinä odottelimme noin 10min kun bussi klo.14.47 saapui pysäkille. Siitä matkamme jatkui kohti keljonkangasta. Siellä jäimme noin 4 pysäkkiä ennen pois kyydistä, tarkoituksena heittää pieni kävely lenkki ennen kuvauksi ja nukutusta. Sitten eläinlääkärin pihaan päästyämme kasvattaja oli juuri antamassa pentua uuteen kotiin. Siinä hetken juteltuamme menimme sisälle ilmoittautumaan.

Painon punninta oli ekana tiedossa. Mila painoi 5.7kg. Sen jälkeen hoitajat tarkistivat tietoni. Seuraavaksi ell. kutsui meidät toimenpide huoneeseen, jossa antoi Milalle nukutus piikin. Sitten kannoin Milan eläinlääkärin perässä röntgenhuoneeseen rauhoittumaan. Siinä hetken pitelin Milaa sylissä. Kun Milaa rupesi väsyttämään laskin sen lattialle jossa se rupesi nukkumaan. Eläinlääkäri kävi katsomassa ja kokeilemassa onko Mila jo rauhoittunut tarpeeksi. Sitten aloitettin kuvaukset, nostimme Milan pöydälle, jossa ell laittoi kuvaus levyn Milan alle. Hetkessä koira pomppasi pystyyn ja yrittii kiivetä minun syliin. Mietimme jo tarvitseeko sille antaa lisää rauhoittvia. Onneksi ei tarvinnut antaa ja kuvaukset menivät hyvin. Ell. sanoi että toinen lonkka näyttäisi olevan huonompi kuin toinen, mutta sitä on turha spekuloida vielä ennenkun kennenliitosta tulee vahvistus. 

Sitten kannoin Milan hoitajien opastuksella huoneeseen, jossa Mila sai herätys piikin. Siellä vilttiin käärittynä se makoili ja alkoi reakoimaan ääniin. Pikku hiljaa se yritti nousta ylös. Milan herättyä kannoin sen autoon. Ja lähdimme jatkaan makaa. Kasvattajan oli tarkoitus heittää minut siskoni luokse. Kasvattaja kävi ensiksi vain kaupassa, jonka jälkeen menimme siskoni luokse. Siellä laitoin Milan viltin väliin nukkumaan. Laitoimme lämpöisen vesi pullon piton väliin niin että se lämmitti koiraa. Lähdin siitä käymään poikakaverini kanssa syömässä. Sieltä reissulta tultuamme illalla Mila oli jo vastassa ovella. Se oli edelleen tokkurassa ja väsynyt, mutta jaksoi vähäsen jo kävellä. Ilalla noin klo21 annoin Milalle banaania. Sormella kaivoin banaanista sellaista mössöä, jota Mila sormen päästä nuoli pois. Sitten laitoin Milalle Siskon vanhan paidan jota vähän solmittiin, että Mila pysyisi lämöisenä pihalla. Käytiin pienellä lenkillä, jossa Mila pissasi todella pitkän pissin. Sisälle päästyämme koira oli todella piteä. Annoin sille muutamia nappuloita kädestä, joita se ahmi onnesta soikeana. 

Tänään tulimme Milan kanssa sovitusti auto kyydillä takaisin Viitasaarelle. Nyt vain odotellaan, että mitä se kennelliitto niistä kuvista päättää. Pidetään peukkuja että hyvät tulisi, koska Milalle ollaan suunnitelemassa pentuja. Kasvattajan kanssa tässä ollaan puhuttu ja suunniteltu, että jos nyt lonkat olisivat vaikka sen A/C niinkun ell arvioi, olisi silloin luvassa pikku pentuja. Olen myös suunnitellut ottavani pentueesta yhden nartun, jos siis tämä tulee joskus lähi tulevaisuudessa tapahtumaan. Mutta nyt keskityn vaan top jakson loppuun käymiseen ja päivä uniin♥  Kiitos että jaksoit lukea♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti